Siulittaasup nalunaarutaa

Ataqqinartoq Siumut, asasakka Siumukkut; ataqqinaammik ilaasortat, immikkoortortaqarfiit aallartitaat, Siulersuisuunernut ilaasortat, Inatsisartunut ilaasortat, Naalakkersuisunut ilaasortat borgmesterit, Folketingimi ilaasortaatitarput, Siumup inuusuttaasa aallartitaat minnerunngitsumillu avataani malinnaasusi tamassi tikilluaritsi.

Ullut sukkaqalutik ingerlapput. Pisut pereerput Siumut isigaluta ingerlaqqissaagut, pisimasulli ilinniutigalugit ingerlaqqittariaqarpugut. Nuannaarutigalugu oqaatigissavara 2013-imiilli Naalakkersuinikkut siuttunngoqqinnitsinniit maannamut nunatta aningaasanut inatsisaasa arfineq-pingajussaat Siumup politikkianik tunngaveqartoq ullumi inatsisartuni akuersissutigineqarmat. Naak nunarsuatsinni nualluussuup Coronap aningaasaqarnikkut allatigullu eqquigaatsiaraluarnerata nalaakkaluaraatigut aningaasanut inatsit akisussaassuseqartumik ingerlaqqinnissatsinnut toqqammavissiisoq akuerineqarpoq.

2017-mi Sisimiuni nalliuttorsiorlutalu Ataatsimeersuarnitsiniit maannamut ullut pussunneriinnartut sukkaqalutik qaangiussorput. Siumup siuttuuffigisaanik politikkikkut angusavut ikinngeqaat, ila Siumut nukittoqaaq! (tamanna pillugu Siumukkormiorpassuit qasusuillutik suleqataasut ersaattaanniartigit) borgmesteriutitavut, Inatsisartuutitavut, Naalakkersuisuutitavut, Folketingimi ilaasortaatitarput, kommuneutitavut, nunaqarfinni aqutsisuutitavut siulersuisuunerit, ataatsimut siulersuisoqarfiit immikkoortortaqarfiillu sulisimaqaat Siumut naalakkersuinikkut siuttooqqullugu, taamaattumik matumuuna siulersuisuunerit sinnerlugit tamassi uummammik pisumik qutsavigaassi.

Eqqaamaqaagullu ilagisimasagut Siumukkormiut akornatsinniikkunnaarsimasut. Naasumut niviarsiamut ukiorpassuarni imertereqataasimasut, uagutsinnullu ingerlatitseqqiisut eqqaaneqarneri ataqqinartuuli. Ukiunilu makkunani naasumut niviarsiamut imerterisut qaamanermillu tunioraasut nutaat Siumumut tikilluaqquagut. Naasup taassuma kingunissai siammasissumik siammartertuartariaqarpagut – naasormi inoqarfinnit tamanit imerterneqartuarpoq, inoqarfinnilu tamani sikkertuarluni.

Qularutissaanngittumik namminiilivinnissap tungaanut ingerlaarpugut. Taamaattumik tamatta pisussaaffeqarpugut, kingulissagut pillugit, aqqutitsinni ujaqqat akimmisaarutaasut piiassallugit. Kingulissatsinnut aqqutit uagut atukkatsinnit pitsaanerusut atoqqullugit. Soorlu uagut siulitta aqqummi atukkaminni ujaqqat piiarsimagaat uagutsinnut ingerlatassaq kingornutassaq oqinneroqqullugu.

Uagut maannakkut anguniakkavut naapertorlugit namminiilivinnissamut aqqutissarput suliaralugu aallarteruttorpugut. Inatsisitigut tunngavissagut suliaralugit ingerlanneqarput, inuiaqatigiit timikkut tarnikkullu nukittorsarnerat ingerlanneqarpoq. Nunatsinni angallannikkut pilersuinikkullu, teknikkikkut attaveqaatitigullu naleqqussaanerit ingerlanneqarput. Aalisarnikkut, inuussutissarsiornikkut minnerunngitsumillu ilinniartitaanikkut, aningaasarsiornikkullu naleqqussaanerit nutarterinerillu annertoorujussuit ingerlanneqarput. Taamaasilluta inuiaqatigiit nammineerluta ingerlalernissatsinni siunissami unammilligassarpassuarnut piareersimaqqulluta.

Siumut siuttuusariaqarpoq; Kalaallit Siulivut sulisuugamik piniartuullutillu assammikkut kiinnamikkullu palertarput – itummamikkuunngitsoq!. Qajavissuimmi kinguaajusugut sulinitsigut immitsinnut napatissaagut, sarfarsiataaginnartoqassanngilaq.

Siumut siuttuussaaq, inuit nunarsuarmioqataasut, imminnut tatigisut, inuusaatsiminnillu ataqqinnittut pilersikkumallugit.

Siumut siuttuussaaq, imminut pilersornerput siuarsartuarumallugu, allanik isumalluusersornata namminiiliveqqulluta.

Siulersuisuunerit 2017-imi ataatsimeersuarnerup kingorna maannammut 42-eriarluta ataatsimiittarpugut. Ataatsimiittarnerit annerusumik Siumumi aaqqissuussaanikkut isummerfigisariaqakkanik imaqakkajupput aammalu soorunami naalakkersuinikkut isummerfissanik imaqartuartarlutik.

Siulersuisuunerit immikkut nalaataasa annerit ilagaat malittarisassanik saneq-qutaarisariaqalernissamik isummertariaqalerneq. Ataatsimeersuarnermi kingullermi ataatsimeer-suarnerup ataqqinartup aalajangersarpaa marloqiusanik qinigaaffeqartarnerup partiitsinni atorunnaarnissa. Taamannalli aalajangersagaqarneq tamakkiisumik atuutsinneqarsinnaanngitsoq Inatsisartunut qinersinerup kingulliup kingorna paasinarsivoq.

Inatsisartunut qinersinermi kingullermi qinigaasut arlaqartut kommunalbestyrelsimiinnertik tunuartikkumanagu nalunaaruteqarput. Siulersuisuunerit ataatsimeersuarnerup ataqqinartup aalajangersagai malittarisassaniittut tamanut assigiimmik atuutsinniarlugit isumaqatiginninniartussanik pilersitsisaraluarput iluatsinngitsumilli inerneqartartunik. Naggataatigut allatut ajornartumik siulersuisuunerit malittarisassat naapertorlugit malittarisassanik saneqqutaarisinnaanermik periarfissaq ”immikkut misileraanermik” taaneqartoq naapertorlugu aaqqissuussipput.

Marloqiusamik qinigaaffeqartut ataatsimmersuarnerup matuma tungaanut ”immikkut ittumik akuerineqarlutik” malittarisassanik saneqqutsisinnaasut. Tamanna pissuteqarpoq, malittarisassat malillugit marloqiusamik qinigaaffeqartunut kinguneqartitsisoqassappat parteerput Siumut naalakkersuinikkut sanngiillisinneqarluni allaat siuttuusinnaajunnaassammat – taamaalillunilu Siumup anguniagai timitalersorneqarsinnaajunnaassallutik.

Taamaattumillu naalakkersuinikkut Siumup imminut uppisissanngimmat siulersuisuunerit immikkut ittumik malittarisassanik saneqqutaarinissamik pisinnaatitsineq toqqarpaat, ilissinnullu ataatsimeersuartunut ataqqinartunut qanoq kinguneqartitsinissaq isummerfigisussanngortillugu.

Oqaatigeriissuara maannakkut ataatsimeersuarnermut siulersuisuunerit malittarisassanut allannguutissamik siunnersuuteqarmata, taanna tikinneqarpat aamma oqallisigiumaaratsigu.

Siulersuisuunerit Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatiissutissat suliarineqartarnerini siuttuusarput. Siulersuisuunerit ukiuni kingullerni nunatsinni naalakkersuinikkut isumaqatigiissusiortarnerni Siumullu inatsisartuni gruppia peqataateqqissaarneqartarput, taassumalu kinguneraa isumaqatigiissutini Siumup politikkiata annertuupilussuarmik timitalersorneqartarnera.

Taamatuttaaq Siulersuisuunerit Siumullu inatsisartuutitaasa gruppiata ukiumut arlaleriarlutik paaseqatigiinnissaq anguniarlugu ataatsimiittarnerat pisarpoq.

Eqqaamajuartariaqarparpullu partiitsinni oqartussaasut annersaata Ataatsimeersuarnerup Siulersuisuunerit partiimi ingerlatsisussanngortittarmagit, partiillu siulersorneqarnerani siuttuutittarmagit.

Siulersuisuunernit ataatsimeersuarneq sioqqullugu ilaasortaajunnaartut Ane-Lone Bagger, Poul Kielsen, Pitsi Høegh, Steve Sandgreen, Ole Kreutzmann qujaffigaakka. Maannalu ilaasortaasut aammaarlunga sulilluartarnissinnut qujaffigaassi.

Naalakkersuinikkut siuttuunitsinni sorpassuartigut Siumukkuusugut assoralisimaartinneqartarpugut aamma namminermini tamanna ajunngilaq.

Ajornerpaasartorli aana, uagut nammineq ilutsinni partiip naalakkersuinikkut sulinerani qullerpaani inissisimasut, partiimut tunniusimasumik ingerlatsinissaq saneqqullugu siuttuusumut sakkortuumik iliuuseqarnikkut uppititsiniaanermik ingerlatsileraangata, ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqartut ataqqinngilluinnarlugit.

Qinersisoqaraagat inuiaqatigiit siuttussamittut qinertuarpaatigut. Partiit qaangerniarluta tamakkiukkaluaraangatigut ataatsimoornermik takutitsigaangatta anguneq sapilertarpaatigut.

Siumummi erfalasua assoralisimaaleraangami kusanangaarluni erfalasarpoq takujuminarsilluinnartarlunilu. Siumukkuusugullu nukittoqqutigaarput erfalasutta erfalasulerfiata napaannarnissaanik ataatsimoorluta najummeqataasarnerput, taamaasillutalu inuiaqatigiinnit tatigineqarluta naalakkersuinikkut siuttuunerput ingerlateqqittarlugu. Oqareernittuummi niviarsiaq inoqarfinni tamaginni inuminit imerterneqarluni sikkertuarpoq, sikkertuassaarlu.

Inatsisartunut qinersinermi Siumut qinigaanerpaaqqippoq. Naak ilagisimasagut nutaanik partiiliorlutik Siumup qinersisartuinik tigusisaraluartut, partiit annersaasa tullianniit qinersisut nikingassutaat malunnaatilimmik amerleriarpoq. Siuliani qinigaasimasut ilaat qinigaaqqinngillat, kiinnallu nutaat aamma tikilluaqquagut.

Ilaqarpugullu aamma inatsisartunut sassaqqinngittunik. Taakkulu ilagaat Inatsisartut Naalakkersuisullu siulittaasorisimasaat, pingajoqqat ilaat, Siumumut ataqqinaamik ilaasortaq Lars-Emil Johansen. Pissusissamisoorporlu Siumut sinnerlugu matumuuna qujaffigissallugu, soorunalumi allat qinigassanngorteqqinngittut aammalu qinigaanngittut tamaasa ilanngulugit suleqataasimanerinut uummammik pisumik matumuuna qutsavigaakka.

Qinigaaffimmilu uani Inatsisartunut ilaasortaanerminnit tunuartut, naalakkersuisuunerminnit tunuartut kommunalbestyrelsiniinnerminnit tunuartut nunaqarfinni siulersuisuunerminnit tunuartut assigiinngitsunik pissuteqarlutik tunuartartut tamarmik Siumut sinnerlugu inuiaqatigiinni ineriartortitseqataallutik suleqataasimasunut tamanut matumuuna qujanera aamma apuuppara.

Immikkuttaaq eqqaarusuppara inatsisartunut qinersinermi kingullermi Siumup inuusuttai tunniussaqarluarmata. Inuusuttut eqeeriartortut inuusuttoqatiminnik eqeersaanerat immikkut tulluusimaarutigalugu oqaatigissavara. Naak qinigaatitaqanngikkaluarlutik Siumumut qinersiserpassuarnik katersipput. Uagullu qinikkat pisussaaffilerpaatigut inuusuttunik suleqateqarluta kinguaariit nikikkiartorneranni ineriartortitseqqulluta. Tamannalu tamatta tulluusimaarutigisatsinnik Folketingimut qinersinermi kingullermi Siumumiit inuusuttut sisamat pikkorissorsuit sassarnerannik malitseqarpoq, sassartullu nukarlersaata Aki-Mathildap Folketingimi Siumut ilaasortaqalerseqqippaa aamma folketingimi maluginiarneqaqisumik. (Tamatta inuusuttortagut nikuilluta ersaartaanniartigit) Inuusuttut ineriartorumallutik piumassuseqarnerat partiitta nukittoqqutigaa – Inuusuttut kajumissaarpassi utoqqaanerusut misilittagaannik ilinniarfigisigit, taakkumi peqarput misilittakkanik imaannaanngittunik pingaartitatsinnik. Illuatungaanilu uagut utoqqasaajunerusut pisussaavugut misilittakkavut inuusuttatsinnut ingerlateqqissallugit, taakkuuppummi Siumumik ingerlatitseqqittussat.

Naalakkersuinikkut siuttuunerput iluaqutigaarput. Siuttuunerli eriagalugu atugassaavoq. Siumummi tunngaviusumik anguniagai timitalersortuassagutsigit aquttarfik (anguniakkat) maskiinaqarfimmilu (qinikkat) ingerlaqatigiilluinnartariaqarput. Tassa naalakkersuinikkut anguniakkavut qinikkanit ataatsimoorfiullutik sulissutigineqartariqarput. Maskinaqarfimmiittummi ataatsimoorunnaaraangata umiarsuup ingerlanera arriillisarpoq, tunngaviusumillu anguniakkatsinnut apuukkiartornerput arriillisarluni. Ataasiinnarluunniit arriillisaarileraangat tamanna Siumumut akisusaqaaq.

Akuersaanneqarsinnaanngilluinnartorli ataasiuvoq, umiarsuarmut allamut ikilluni ikiortissarsiorluni allanik ilalerluni Siumumik kivisitseriarneq. Tamanna killuussineq Siumup akuersaanngilaa, akuersaalinngisaannassallugulu.

Umiarsuarmilu ingerlaarnitsinni inuiaqatigiit pillugit angusarpassuavut eqqaasassavagut nuannaarutigisassavagullu.

Ataatsimeersuarnermit kingullermit maannamut angusagut pitsaasutut nalilerpakka. Angusat amerlaqaat, aammalu annertoorujussuarmik allannguipput. Ilaallu inuuniarnikkut innuttaasunut oqilisaataalereerput ilaallu kingusinnerusukkut malunniuttussaallutik. Oqaatigissavarali, suliavut tamarmik nunatsinni innuttaasut inuuniarnerannut oqilisaataasussaataanissaannik anersaaqartumik aalajangersaavigisarpagut. Ilaat inuunitsinnut malunniuttareersut ilaalli suli malunniunnissaannut utaqqeqqilaartariaqassavagut. Siumullu anersaava atorlugu aalajangiisarnerit pisarput, aammalu siuttuutilluta pisassapput.

Nunatsinni sanaartornerit annersaat Nuummi Ilulissanilu mittarfiliortitsernerit aallartereerput. Maannalu Qaqortumi mittarfissaq aallartittariaqalerpoq. Nunap immikkoortuini mittarfiliortiternissat maanna pilersaarusiuleruttorpagut. Nuna tamarmi ataasiusoq – ataasiusummillu ataqatigiissagaasoq angujartorparput.

Ilami tamatta nuannaarutigeqisatsinnik inoqarfinnut tamangajalluinnarnut iluanaarutaasumik nuna tamakkerlugu innaallagiaq assigiimmik akeqalerseqqipparput. Ilami inoqutigiinnut nunaqarfinniittunut illoqarfinnilu avinngarusimasuniittunut aningaasartuutikillinermik malunnaatilimmik kinguneqarluni, allaat sumiiffiit ilaanni innaallagiaq affaannarmik akeqalerluni. Siumumi sinerissami siammarluta inuusaaseqarnerput ataqqilluinnarparput, pisussaaffeqarpugullu inooriaatsitta illersornissaanut.

Ullunimi makkunani nunarsuatsinni illoqarfissuarnut nuttarneq atuuppoq, nunatsinnilumi aamma atuulluni. Taamaattumillu pingaaruteqarpoq inoqarfiit sinerissatsinniittut inoqartuaannarnissaannut ersarissumik pilersaaruteqarnissaq, aamma ullutsinni teknologip periarfissarititai eqqarsaatigalugit atorluarlugillu.

Taamaattumik internettikkut attaveqaatit pimoorulluinnarlugu siuarsarpagut. Maanna nunatta kitaata sineriaani inoqarfiit 92% 4G-mik attaveqalerput. Ukiullu aallartinnerani Tasiilami attaveqaatit aamma pitsaanerusut pilersissavagut.

Nunatsinni inoqarfiit assigiinngitsut imminnut aqqusinikkut attaveqaateqalernissaattaaq ataatsimeersuarnermi kingullermi anguniakkatsinnut ikkussatta maanna suliaralugu aallartereernera tulluusimaarutissaraaput. Tassa Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinissaq pilersinneqaraluttuarpoq.

Air Greenland tamakkiisumik pigilerparput, Naalaagaffimmik suleqatiginnilluarnerput tunngavigalugu, soorunami Nunatsinni angallernermi ingerlatsineq tamakkiisumik Nunatsinnit pigineqartariaqarmat. Taamaasilluta angallannikkut pissutsinut tamakkiisumik nammineq aalajangiisinnaalerluta.

Taamaattumik ilaasunik angallassineq pillugu ukiunik qulinik sivisussusilimmik kiffartuussinissamik isumaqatigiissusiorneq ingerlanneqarpoq. Taassumalu kingunerissavaa qulimiguullit maanna atorneqartuniit piginnaasaqarnerujussuit, taartumi timmisinnaasut, sukkasuut aammalu amerlanerusunik ilaasoqarsinnaasut atorneqalissammata.

Tamakkuli tamarmik ataatsimik siunertaqarluni piviusunngortinniarneqarput. Tassa nunap ataasiusup, inuiaallu ataasiusut atugarisaat pitsaanerulersillugit, nunatta namminiilivinnissaanut piareersarluakkamik aqqutissiuussinissaq.

Inuussutissarsiornikkut anguniakkavut Sukarsuit sisamat kiisami aallartilluartutut taasinnaavagut.

Suut tamarmik ataqatigiipput, maannakkullu inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu sukarsuit sisamat assakaasorsui kaavisillualereerpagut. Aningaasarsiornerpullu annertuumik siuarsarlugu ingerlapparput. Maannalu aningaasarsiutigisinnaasagut ineriartorlualereermata, sooq Siumut attaveqaqatigiinnikkut taama aningaasaliitiginersoq ilaatigut paasiuminaatsinneqartarpoq.

Nunarput isorartoqaaq aammalu siammasissorujussuarmik inissisimasunik inoqarfeqarluni angallannikkut pilersuinikkut attaveqaqatigiinnikkut pissusitoqqat ukiorpassuanngortuni atukkavut taamaatsiinnassagutsigit ineriartoqqinnissamut periarfissavut killilerujussuujuaannassapput allaat immitsinnut ineriartortinnaveersaartutut inissisimalersimanerput qaangersinnaajunnaarlersimallugu taamaammat angallannikkut attaveqaatitigullu annertuumik aningaasalersuinissarput pisariaqarluinnarpoq.

Internettimi periarfissat siuariapiloorput. Ukiorlu manna nunarsuatsinni nualluussuarmik eqqugaanitsinni internettip periarfissiissutai pisariaqarluinnartut takuagut. Atortariaqarpagullu.

Takorlooruk qitornassi illilluunniimmi najugarsi qimanngikkaluarlugu qarasaasiakkut ilinniarsinnaallusi. Ilinniaqatisi aamma najugartik qimanngikkaluarlugu ilinniartut ullut tamangajaasa interneqqikkut naapeqatigisarlugit. Ilinniartitaaneq ataqatigiissoq pilersissagutsigu aamma najugaq qimanngikkaluarlugu ilinniagaqarusuttut periarfissittariaqarpavut.

Takorlooruk ilinniareeruit misilitsereerlutit nunaqaffinnut illoqarfinnulluunniit uteruit allaffissornermi sulillutit, naak illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi tassani suliffeqarfeqanngikkaluartoq. Periarfissaappulli, tassa internetti atorlugu, atorluartariaqarparpullu atornissaalu ilinniarlugu. Soormi kommunip allaffimmiua Nuummiittariaqassava? Soormi suliffeqarfissuup allaffimmiua Nuummiittariaqassava? Suliffigisami suliinnaraluarluni illoqarfimmut allamut nuussinnaaneq periarfissaasariaqarpoq.

Ilinnialussinnartoqassanngilarmi, nunaqarfimmullu utersinnaajunnaarluni imaluunniit ilinniagaq atorsinnaajunnaarlugu. Takorlooruk taakku tamarmik aaqqikkutsigit qanoq nunaqarfivut pisuunnguallatsigissagaluarnersut. Immaqami illoqarfinnut nussornersuaq unikaallatsissinnaavarput. Taamaattumik nunaqarfimmi Niaqornaarsunniit GUX-eriartartut karakterigissaartarmata maanna tamakkiisumik aningaasalikkatsinnik timersortarfeeraliulerpugut.

Nunaqafeqqortuumik inuusaaseqaannassagutta, qitornatta nunaqarfitik qimallugit ilinniariartortartut uteqqissinnaanissaminnut uterunillu suliffissaqarnissaminnut periarfissaqartuartariaqarput. Taamaattumik Siumut pisussaaffeqarpoq nutaanik internettip periarfissarititaanik eqqarsassalluni, nuna ataasiusoq inuiaat ataatsit imminnullu napatittut pilersinnissaannut.

Inuussutissarsiornikkut inerisaanerput maanna sinaakkusersorneqarpoq. Takornariat toqqaannaq tikillutik takornariarsinnaanissaat periarfissanngussaaq. Taakkuuppummi nunanit allaniit nunatsinnut aningaasanik eqqussuisussat. Taakkuupputtaaq nunatsinni angallannikkut akinik apparsaaqataasussat. Takornariaqarnikkut inerisaanermi tamatta nunaqavissuusugut salliunneqarnissarput pisariaqarpoq. Uagummi nammitsinnik suliarinngikkutsigu, allamiut tigooraannavissavaat.

Taamaattumik takornarialerinermi annertuupilussuarmik ukiuni tulliuttuni suliassaqarpugut. Takornariat kommunini assigiinngitsuni oqimaaqatigiissaarluakkamik aggulullugit pilersaarusorfigisariaqarpagut, taamaaliunngikkuttami Nuup Ilulissallu annermik kisimik iluaqutigissavaat.

Siunissamut isigisumik nunatta alutornaqutai katersugaasivinniittut, Narsamiippata Qasigiannguaniippataluunniit ataqatigiissarluakkamik nittarsaattariaqarpavut. Takornariammi atuinerisigut kulturitsinnit eriagisassagut saqquminerulersissinnaavagut, nunattalu avataaniisitagut nunatsinnut angerlaassinnaanngoqqillugit. Takorloorummi inoqarfinni takornariarfiup nalaani innuttaasut sullittut, takornarianik sullissisut, ilaat aalisartut takornarianut aalisakkanik tunisisut. Hotelit inoqarfippassuarni inoqarfinnut mikinerusunut periarfissiisut sorpassuillu iluaqutissiisut.

Ullumikkut aalisarneq eqqarsaatigalugu angusagut imaannaanngeqaat.

Sinerissatsinni aalisartut 1,8 mia. kr. angullugit aningaasarsiornerulernikuupput, aali Royal Greenland-iinnarmiik.

Taamaattorli suli avataasiorluni aalisarnerit manna aalisartunut amerlanerusunut siaarnerullugit suliarineqartariaqarput. Siumumiit qilanaaraarput aalisarnermut inatsisissap uani qinigaaffimmi naammassillugu suliarinissaa.

Qularutiginngilara nunatsinni imartarujussuatta allaat suli aalisagaqassutsikkut ilisimaqqissaanngisatta siunissami suli amerlanerusunik pisassiiffiusalersinnaanera taamaattumik aalisarneq pitsaasumik ingerlagaluartoq suli pitsaanerusumik ineriartortissinnaavarput.

Nunaqarfinni tunitsivigissaanerit suliarisariaqarluinnarpagut ingerlatseqatigiiffiit aqqutigalugit. Ullumikkut nunarsuarmi teknikkikkut periarfissaasut atorluarlugit niuernikkullu nutaaliornikkut nunaqarfinni tunisassiorfeqarneq ineriartortissinnaavarput, nunaqarfimmiut namminneq sapinngillat qanoq iliuussissat ersarissut pilersinneqarpata aammalu pisassaqarnikkut illersorneqarsinnaasumik aaqqissuussisoqarpat nunaqarfippassuarni aalisakkanik qalerualinnillu tunisassiorfeqarneq ineriartortinneqarluni ingerlanneqarsinnaavoq. Allaallu inoqarfiit ilaanni inuiaqatigiit neqissaqarniarnerannut iluaqutaasumik inerisaaviusumik tunisassiorsinnaaneq periarfissaalluni, ullumikkut immap nunallu pisussutaanik neqilinnik tunisassiortoqanngilagut, tamanna aaqqittariqarparput inuit piumassusillit tapersersorlugit pisuussutitsinnik uumassusilinnik atorluaalluta immitsinnut pilersornerput annertusartariaqarparput.

Maanna nunatsinni aatsitassarsiornikkut periarfissat kiisami atorluarneqaleraluttuarnerata nalaaniippugut. Naalakkersuinikkut Siumup anguniagaasa ilagaat nunatta pisuussutasa uumaatsut tummaatariinnarnagit atorluarneqarnissaat!.

Maannalu aatsitassarsiorfiit arlaqartut aallartereersimalerput, sulilu arlaqartut ammarnissaminnut akuersissutinik pinissaminnik qinnuteqaateqarsimalerlutik. Aatsitassarsiorfiit nunatsinnut aningaasarsiornermut nammaqataanissaat siunertaraarput. Taakkuussappummi inuiaqatigiinni atugarissaarnitsinnut aningaasalersueqataasussat. Taakkuussappullu danmarkimut bloktilskud-itigut pituttorsimanitsinnut kaanngartitsisussat. Nunarput imminut napatittoq – inumminit pilersorneqartoq pilersissavarput.

Naak Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nunatta aningaasaqarnera ajalusoorsinnaasoq siulittuutigigaluaraat Siumumi anguniakkatsinnik aalajangiusimannilluta suliaqarnitsigut aningaasaqarnerup pitsaasumik ineriartornera qulakkeerparput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat maannamut kiffaanngissuseqartillugit ingerlaartippagut. Politikkikkulli aalajangiisarnigut tunngavigalugit inerisaapput.

Royal Arctic Linep, nunatsinni nunatsinniillu avammut angallassinikkut periusitoqaq ukiut 246-it atorneqarnikoq taaserlugu angallassinikkut nutaamik periuseqalerpoq – Nunarput nunarsuatsinnut ammanerulersillugu.

Royal Arctic Linep nunatsinni usinik assartuinermi nutarterineq annertooq maannakkut ingerlappaa. Tamatumani nunaqarfinnut pilersuineq ilanngullugu umiarsuarnik nutarterisoqarluni. Naalakkersuinikkut anguniakkatsinni pingaartilluinnarlugu inissisimatipparput nunatsinni sinerissami aamma usinik assartuinikkut aaqqissuussaareqqinnissarput, taamaattumik nuannaarutigaara, suliaq tamanna annertooq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartoq maannakkut suliarineqarmat.

Tele Greenland attaveqaatitigut inerisaarujussuarpoq – Nunarput nunarsuatsinnut ammanerulersillugu.

Air Greenland nutaanik angallassissutinik pisiortorpoq – nunarput nunarsuatsinnut ammanerulersillugu. Royal Greenland nutaanik kilisaatitaartorpoq – aalisarnikkut nutarteraluni. Minnerunngitsumik inoqarfinni inuussutsiisarsiortorpassuit ingerlatsinerminnik naleqqussaajuarlutik sulipput.

Ilami sorpassuarmik inerisaataasunik suliaqartoqarpoq, ilissi pillusi, ilissilu siuttuullusi. Naleqqussanngikkutta nunarsuarmioqataalluta kinguaattuussagatta.

Ila Siumut nukittoqaaq.

Siumut kisimiilluni Inatsisartuni amerlanerussuteqanngilaq. Siumup partiinik allanik suleqateqarluartarnermigut angusarpassuit siuliani eqqaasakka qulakkeertarpai, taamaattumik ullumikkut partiit Naalakkersuisooqatigisavut nakuullutik tatiginarlutik maniguullutillu suleqataanerat pillugu qutsavigaakka. Taamaattorli suliassarpassuavut pillugit partiinik allanik suleqateqartarnissarput pisariaqarpoq.

Siumut ataatsimoortuaannassaaq, uagullu Siumukkuusugut qinikkatut inissisimasugut pisussaaffeqarpugut Siumup anguniagai timitalersussallugit, taamaattumik Siumut imminut uppisinnianngisaannartariaqarpoq. Pingaartumik partiimi siuttunngornissamik siunertaqaraanni.

Ukiunittaaq kingullerni utoqqalinersiaqartarnerup pitsanngorsaavigineri ingerlatileruttorpagut. Siullermik utoqqaat sulisinnaanerminni kiffaanngissusiiagaasimanerannik atorunnaarsitsivugut. Sulineq akilersinnaanerulerpoq, aammalu aappaasup isertitaqqortussusaanut nalimmassaasarneq aaqqiivigineqarpoq.

Siumumimi upperaarput utoqqartatta sulerusuttut suliinnartarsinnaanerat, pineqartummi inuummarissaatigisarpaat minnerunngitsumillu misilittagarsuisa imaannaanngitsut suliffeqarfinni pigiinnarnissaat naliitsuusarmat.

Maanna tullinnguupparput utoqqalinersiaannarnik inuuniuteqartut aningaasaqarniarnerisa nutaamik naapertilluartumillu aaqqissuunneqarnissaat suliarissallugu timitalissallugulu. Ilaqarpugummi inuunertik naallugu nukkiorlutik sulisimasunik – taakkulu aamma eqqissillutik utoqqalisinnaanissaat sulissutissaraarput pingaarutilik.

Meerartatta atugarisaat pitsaanerulersinniarlugit suliavut ingerlattarpavut. Meerartagut kanngutsaatsuliorfigineqartartut akuersaanngilluinnarparput, akuersaalinngisaannassavarpullu. Ukiuni makkunani meeqqanik ikkatiginnittarneq nunatsinni sineriapput tamakkerlugu ajoraluartumik akuersaarneqasinnaanngitsumillu annertuallaarujussuaqaaq. Taamaattumik Siumumiit tamanna immikkut akiorniarlugu ukiuni kingullerni arlaqalersuni naalakkersuinikkut suliniuteqartuarpugut. Tamatta inersimasutut pinngitsoortitsinissamik pisussaaffeqarpugut tamatta eqqummaarilluta akiueqataanissarput pisariaqartinneqarpoq. Meerarmi ataaseq katakkaangatsigu, nunatta namminiilivinnissaanut aqqut ungasilleriartarpoq. Meeqqagummi ingerlatitseqqittussaapput, nunarpullu kingornutassaraat. Meeqqat peqqissuullutik perornissaat anguniarparput anguniartuassavarpullu.

Ukiuni kingullerni Nunatta Nunanit allanit soqutigineqarnera annertusiartuinnarpoq, soorunami tamanna qujanarpoq, aammali sillimaffissanik ulikkaarluni. Nunatta soqutigineqarnera silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik issittumi inissisimanitta aamma pissutigisaanik annertoorujussuuvoq.

Nunatta nunarsuarmi inissimanerata aamma kingunerisaanik nunarsuarmi pissaanilissuit akornanni soqutigineqarnera aamma annertusiartorpoq, tamannalumi sillimaffigilluinnarparput. Allaat Amerikap præsidentiata Donald Trump-ip pimoorullugu nunarput pisiariniaraluarmagu ersarilluinnartumik naatsumik akivara “Nunarput tuniniagaanngilaq, niueqateqarnissamulli ammavugut”.

Uanga pingaartittuaannarpara nunatta inuiaqatigiillu avataaninngaanniit oqartussaasunit taama suusupaginnitsigisumik suusupaginnitsigisumik isigineqarlutik pineqannginnissaat, taamaattumik naalakkersuinikkut siuttuuninni oqaaserpassuit atunngikkaluarlugit pingaartittuaannarpara naatsumik ersarissumillu akissuteqarnissara.

Nunarput inuilu pillugit uummatiga tamakkerlugu suliannik ingerlatsivunga, minnerunngitsumik nunanik allanik suleqateqarluarnissamik nunatta niueqateqarnikkut kulturikkullu nunarsuarmiooqataasutut siuariartornissaanik pingaartitsilluinnarlunga.

Soorlu nunanut allanut naalakkersuisuusimasut ilaata ima allaffigigaanga: “Sung (Amerikap aallartitaa) naapisimaarakku, nuannivippoq. Oqaluttuaa anngukkusunnermut. Taamanikkut Brichbuhl (amerikap illersornissamut siunnersortaanera) tikeraarmat, nerereernerup kingorna ilissinnut kaffisoriaratta – assorujuk isumaqarsimaqaaq. Sung oqarneratuut “it was priceless(pisoq naliitsuuvoq)”. Brichbuhl qasseria eqqaasarsimanerpaa, oqarlunilu suleqatigiinneq qanittuararsuanngortissuarput, sukataarlunilu pituffimmi kiffartuussinermut isumaqatigiissutip aaqqinneqarnissaanut. Illerpiaq pissusivit nalilerneqarsinnaanngitsumik nunat marluk annertoorujummik attaveqarluarnerannut pisuuvutit.”

Nunarput nunanik allanik suleqateqartarnerup iluani alloriarujussuarpoq. Tassami amerikamiut Nunatta nammineerluni nunanik allanik suleqateqarsinnaanera kiisalu isumaqatigiissuteqarsinnaanera, Danmark aqqutiginngikkaluarlugu pisinnaanera akuerimmassuk. Tassa namminiilivinnissamut ingerlavugut, namminiilivinnissamullu aqqutissat ilagaat nunanik allanik suleqateqarneq. Allaammi Amerikamiut Nunatsinni nammineerlutik aallartitaqarfeqalerput.

Nunanik allanik suleqateqarnitsigut, tulluusimaarnaqisumik angusaqarpugut. Pituffimmi kiffartuussinissamut piumasaqaatit Amerikamiullu isumaqatigiilluta atsioqatigiippugut.

Nunatsinniit sillimaffissavut mianerisassavullu mianeralugit nunarsuarmioqataasutut nunanik allanik niueqateqarnikkut ineriartussaagut, nunani allani sinniissoqarfivut nunallu suleqatitta nunatsinni sinniissoqarfii suleqatigilluarlugit nunarput kusanartumik peqqissaartumillu nittarsaattassavarput.

Nunatsinni namminiilivinnissatsinnut tunngaviusumik inatsisissarput suliarineqarluni aallarteruttorpoq, partiit namminiilivinnissatsinnik anguniagaqativut suleqatigalugit suliaq ingerlapparput, aappagu 2021-ip naanerani Tunngaviusumik Inatsissaq pillugu Isumalioqatigiisitap suliani naammassillugu Naalakkersuisunut tunniuttussaavaa, tamatumalu kingorna naatsorsuutigaara 2022-imi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni Inatsisartunit oqaluuserineqarumaartoq. Taamanikkussamut qilanaarpunga, nunatsinni siunissarput pillugu pingaarutilissuarmik isummertussaagatta.

Aap, oqareerpunga nunatsinni tulluusimaarutissarpassuaqarluta, ullumikkut inuusuttorpassuit ilinniakkaminnik naammassinnittartut amerliartoqqilerput, qaffasissumik ilinniagallit amerliartuinnarput, ullumikkummi allaat naliginnaaleriartorpoq kalaaleqatitsinnut nakorsamut oqaatsigut atorlugit nakorsiartalernerput, ilaa nuanneq. Allarpassuillu qaffasissumik ilinniagallit naammassillutik nunatsinnut uterniartut pitsaanerusumik aqqutissiuuteqqittariaqarpavut, nukiimmi atorneqartussat tamaasa pisariaqartippavut.

Inuusuttorpassuit ullumikkut ilinniagaqaratik suliffeqaratillu inissisimalersimasut periarfissinniarlugit naalakkersuinikkut suliniutivut ingerlappavut, aamma taakkua inuiaqatigiinni nammaqataallutik ingerlalernissaat anguniarlugu, taamaattumik tamatta suleqatigiilluta ilungersunarsinnaasut aningorniarlugit kivitseqatigiittariqarpugut.

Siumumi inuit tamat oqartussaaqataanerat pingaartilluinnagaraarput, tamannami partiitta siunertaanut saneqqunneqarsinnaanani ilaavoq. Ukiuni kingullerni inuit tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsinngitsutut allaallumi kisermaassiniartutut partiinit allaniit taakkartorneqartarpugut, massa nunatsinni demokratii malitarput naapertorlugu Nunatta Inatsisartuini tamarmiusut isumaqataasinnaanngikkagata soorunami Naalakkersuisooqatigiit amerlanerussuteqarnertik naapertorlugu ingerlaqqittartut.

Demokratii sakkuliullugu inuiaqatigiit uppertinniarneqassanngillat Siumukkuusugut naalakkersuisooqativut peqatigalugit kisermaassiniartuunerarluta, naamik inuiaqatigiinni qinersereernerit kingornatigut partiit akunnerminni isumaqatigiissuteqarlutik amerlanerussuteqalersartut aamma demokratii naapertorlugu ataqqineqarlutik sulisinneqartussaapput, soorlulu sooq aamma taamatut ikinerussuteqartut ataqqineqarlutik tusaaneqartartussaasut.

Uanga Kim Kielsen inuttut aammalu Siumup siulittaasuatut inissisimaninni pingaartilluinnarpara, nunatsinni innuttaasugut tamatta inoqatitsinnut ataqqinnilluta, tatiginnilluta ikioqatigiillutalu ingerlaqatigiinissarput. Taamatullu ingerlaqatigiitariaqartugut immikkoortiterinata. Nunatsinni asasatsinni najugaqartugut inuppassuunngilagut, tamatta immitsinnut pisariaqartippugut, taamaattumik tamatta toqqissisimalluta inooqataanissamut inissaqartariaqarpugut.

Maanna nualluussuup coronap nalaaniinnitsinni qanoq inuiaqatigiittut ataatsimoorsinnaanerput takutipparput, ataatsimoorluta tapersersoqatigiissinnaalluta. Tamannalu tamatta ilinniutigisariaqarparput. Ataatsimooraangattami nukiit nalissaqanngitsumik annerpaat pigilersarpavut. Soorlu Siumup erfalasuata assoralisimaartinneqarluni aatsaat kusanassutsini ersersilluarsinnaalersaraa.

Asasakka uummammik pisumik Siumoqatikka, ukioq manna ataatsimeersuarnissarput aasarli pisussaagaluartoq corona pissutigalugu kinguartittariaqartarsimasarput kiisami aallartilluarparput.

Ataatsimeersuarnitsinni pisarnertut anguniakkavut nutartertussaavagut, taakkualu inuppassuit Siumumi suleqataajuartut peqatigalugit siulersuisuunerit siunnersuuteqarfigaat, maani ataatsimeersuarnermi inaarsagassanngorlugit. Nalunngilara siunnersuutigineqartut aamma imaqartut peqqissaartumik suliarineqartussanik minnerunngitsumik aalisarnikkut, suliffeqarnikkut, isumaginninnikkut, peqqinnissakkut, atuarfeqarnikkut, ilinniartitaanikkut, inuussutissarsiornikkut, aatsitassarsiornikkut minnerunngitsumillu aningaasarsiornikkut inuiaqatigiinni ukiuni tulliuttuni qanoq atugaqarnissarput pillugu Partiitut Siumumi ingerlaqqinnissatsinni suliassavut aalajangersaaffigisussaavagut.

Neriuppunga peqataasugut tamatta pisarnertut qiimalluta ikioqatigiillutalu ataatsimeersuarnerput ingerlatissagipput. Tamassi peqataalluarisi sulilluarisilu.

Aggo Lynge taalliaa naggasiullugu issuassuara:

“Suli isumaqarpit

Sapersuassasut

Inuit Kalaallit

Inortuassasut?

Siutit matukkit

Sapersorisunut

Ilumut upperaagit?

Sapinngivippugut!”

Qujanaq