Uunga siunnersuut: Inatsisartunut immikkut ittumik qinersineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. xx. xx.xx 2021-meersoq.
(Inuit Ataqatigiit, Demokraatit, Partii Naleraq Atassutillu Inatsisartuni ilaasortaatitaat)
Ataqqinartut Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisut aammalu malinnaasut tamassi
Nunatsinni politikkimi killiffipput tulluusimaarutissaanngilaq. Allanik pisuutitsiniaasinnaanngilagut, immitsinnuinnaq pisuutissinnaavugut. Aamma sunaluunniit ajornartorsiut aaqqinneqarsinnaanngilaq imminut assuerutiginngikkaanni. Taamaattumik Siumumiik allat tikkuartorlugillu pisuutinniarsarinissaat kissaatiginngeqaarput, namminerpiarmi pisuulluta massakkut uunnga killiffimmut pisimagatta. Taamaattumik Siumumiik akisussaaffipput qimarratiginngilluinnarusupparput.
Siumut siulersuisui aammalu siulittaasortaava assorujussuaq maannga killinnitsinnut pisuutinniarneqarpoq. Taamatut tikkuartorneqarneq tupiginngalara aamma akisussaaffik qimarratiginavianngilara, akisussaanerpaajugama.
Sunaluunniit pitsaanerusinnaajuaannarpoq.
Siulersuisuunerilli siunniussaat suliakkiussaat maleqqissaarlugit sulisimagama uanga erseqqissaatigissavara.
Siumumiik tulluusimaarutigeqaarput angisuumik eqqarsartaratta aammalu siunnerfiit annertuut nunatsinnut inuinullu iluaqutaalerumaartussat siuttuuffigisimagatsigit aammalu siuttuuffigeqqikkusukkatsigit qularutigineqassanngilaq.
Qujanaqaaq ingerlatseqatigiiffiit ingerlalluarmata aammalu soorlu Air Greenland tamakkiisumik inuiaqatigiinniit pigilerneqarmat, taamaasillunni nunatsinni angallannikkut nutarterineq annertooq ingerlanneqarsinnaalermat, sinneqartoorutit nunatta avataanut piginneqataasunut annissuukkunnaarlutigit.
Siumumiik siuttuuffigaarput illoqarfissuarmi maani aningaasaatillit aammalu nunatta avataani najugalinnguarlutik, inuiaqatigiit pissakinnerusut aammalu akunnattumik isertitaqartartut sulisartukkormiut aningaasaataat atorlugit imminnut iluaqusersorlutik aningaasatigut iluanaarujussuartarnerat unitsinniarlugu siuttuugatta. Taamaasiornikkut sineriammi, tassa illoqarfinni minnerni, nunaqarfinni isorliunerusunilu suli annerusumik sanaartornikkut annertusaaniarnermut aqqutissiuussisimagatta. Taassami nunatsinnimi siunissami qaninnermi tamatta illoqarfinni anginerinnarni najugaqarnissaq inuiattut ilisarnaatiginngilluinnarparput.
Soorunami Siumumiik uggoreqaarput suliniutit qinersinissap pinnginnerani suleqatigiiffigisinnaasarpassuarigaluagut piviusunngortinnissaat kinguartinneqartussanngormata.
Partiimmi oqaloqatigisarneranni partiit anginerit akunneranni pitsaasumik siunnerfiit nutartikkat ulluinnarni inuit atugaannut pitsanngorsaatissat pillugit oqaloqatigiilluarsimavugut.
- Aalisartukillisaasoqannginnissaa aammalu nunatta nappataanik ingerlatsisut, aalisartut, qaavatigut nammakkiissusersunnginnissaat.
- Piniartunut pisassiisarnermi piniartut ilisimasaat atoneqarnerusalissasut, pisassiissutit soorlu tunumi aaqqinneqarniassammata.
- Nualluussuup kingunerisaanik sinerissami aalisartunut ikiorsiissutit aaqqiiviginissaat
- Nualluussuup kingunerisaanik nunatta aningaasarsiornikkut eqqornerlunneqannginnissaanik qulakkeerniarlugu nalilersuutit ingerlannissaat.
- Kultooritta aammalu kalaallisut oqaatsigut pimoorullugit pisortani sutigut tamatigut nukittunerulernissaat anguniagassat. Soorlu aamma atorfinitsitsiniaanerni.
- Kultorilerisut aammalu timersortartut angallannikkut akikillisaavigineqartalernissaat pitsanngorsaaviginissaallu.
- Innarluutillit sullinneqarnerisa pitsanngorsaaviginissaat
- Pisortat suliffeqarfiutaasa sineriammut siammarsinnaanissaat
- Pissakinnerusut aammalu pissarissaarnerusut nikingassutaasa malunnaatilimmik millisinneqarnissaat.
- Illorsuit ammaqqinneqarnissaannut tunngasoq
- Peqqinnissaqarfimmi atorfinitsitsisarnermi nunarsuup sinneranut sulisussarsiorsinnaaneq ingerlanneqartalissasoq
- Nappaassuarmik kræftimik eqqugaasimasut ingiallorteqartalernissaannut aningaasaliinissat.
- Utoqqalinersiat aaqqiivigineqarnissaat
- Takornarialerinermut inatsisiliornissaq
- Aqumiut tamakkiisumik nunaqavissuunissaannik piumasaqaateqalernissaq.
Allarpassuillu innuttaasut ulluinnarni atugaannut pingaarutilerujussuit qinigaaffiup sinnerani anguniarusussimagaluaratsigit.
Qineqqusaarnissaq pisussanngorpoq. Siumumiillu assorujussuaq neriuutigeqaarput akisussaassusilimmik minnerunngitsumillu nunatta sutigut isaatitsinerunissaa sammineqarnerussasut. Tamattami nalunnginnatsigu qineqqusaarnermi aningaasartuuterpassuarnik neriorsuisorpassuaqassasoq, inuillu tusaarusutaannik oqallorinnerit pisussaasut.
Nunatsinni suliffissaaleqisut qanoq inissisimappat? Aningaasarsiorneq qanoq inissisimava? Sinerissap qanittuani aalisartut ikilisinneqarpat? Ila apeqqutit amerlaqaat
Pissaanerli inuiaqatigiinniippoq inunni ataasiakkaaniigani imaluunniit partiini ataasiakkaaniigani. Inuiaqatigiillu tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu oqariartornerat tusaanngitsuusaaginnarneqarsinnaanngilaq, taamaattumik Siumumiik qinersinissamik suaaruteqartoqarnissaa ilalerlutigu taasissaagut.
Qularutiginngilarpummi inuiaat avissaartuunnissaq kissaatiginngisaat aamma Siumup kissaatiginngilluinnaqqisssaaraa, kisiannili suleqatigiilluta nunatta siumut isigisumik siulersorneqarnissaanut taasissutigilerpassuk akisussaaffimmik tiguserusuttuusugut taajuulluarumaaraatsigut.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut ataatsimiisitaliartinngikkaluarlugu akuersissutigineqarnissaanut peqataassaagut.
Erik Jensen
Siumut