Aalisartut piniartullu ullorsiornissinni pilluaritsi

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisutut nunatsinni aalisartut, piniartut ilaqutaallu tamaasa qamannga pisumik ullorsiornerannik pilluaqquakka.

 

Kattuffiit KNAPK aamma SQAPK pilluaqqorusuppakka, taakkualu nunami maani isorartoqisumi immikkoortortaqarfippassuini siulersuisut. Siulersuisut inuussutissarsiumminnik pitsaanerulersitsiniarlutik suliuartut.

 

Aasaq nunatta kujataani avannaanilu paasisassarsiorlunga angalavunga. Tikitanni sumiiffippassuarni pissutsit qanoq ittuunerinik ilisimasaqaler­lungalu paasisaqartorujussuuvunga. Ilisimavara pissutsinik aaqqiisoqartaria­qartoq.

 

Kujataani avannaanilu sumiiffippassuarni pitsaasunik tunitsiveqartitsiso­qarpoq. Tunitsivigissaartitsisoqaraluartoq taamaattoq aalisartut piffissap ilaani tamakkiisumik pisaminnik tunisisinnaaneq ajorput, tunitsivinni sulisussaaleqineq tunitsiviillu piginnaasaasa killiliinerisigut pissutaasarmat.

 

Nutaarsiassaanngilaq aalisartut aalisarluartorsuit pisaminnik tunisisinnaasan­nginnerat. Isumaqarpunga sumiiffini tunitsiviit pillugit pisortat tunitsiviillu suleqatigiillutik aaqqiissuteqartariaqalersut.

Kujataani aalisartunik ataatsimeeqateqarnermi siunnersuutigineqarpoq qallunaatut qanga taaguutilik; produktionsudvalg, kingumut atoqqinneqa­lertariaqartoq. Misilittakkat takutippaat produktionsudvalgi, aalisartunit aamma tunitsivinnit ilaasortaaffigineqartoq atorallarmat, ataatsimiititaliami ilaasortat paaseqatigillutik killeqanngitsunik qaqugukkut tunisisoqarsinnaas­sasoq aamma akerlianik piffissap qanoq innerani killilimmik tunisisoqar­tarsinnaassalluni.

 

Tunitsiveqarfeqartut kajumissaarusuppakka tunitsivitsik, kommunertik peqa­ti­giiffitsillu suleqatigiisinnerisigut produktionsudvalginik pilersit­seq­qul­lugit. Isumaqarpunga neriullungalu taanna aqqutissaasariaqartoq, aalisarfiul­lu­ar­nerup nalaani siunissami killilersuisarneq anigorneqassappat.

Aamma paasivara sumiiffippassuarni puisit amii eqqarneqaannartartut, aaqqissuussamik tunitsiveqartinneqarneq ajormata. Aaqqissuussaagaluartu­millu tunitsivissallit aammattaaq killilerneqartuartarlutik. Puisinit pisut atorluassagutsigit orsua ilanngullugu, aaqqissuussaanerusumik aaqqiisoqarta­riaqarpoq. Politikkikkut sinaakkutissat aaqqinneqareerput iliuuseqarfigine­qaan­narsinnaallutillu.

 

Avannaani aalisartunik piniartunillu ataatsimeeqateqarluta ataatsimee­qataasut ilaat oqaluttuarpoq: Aalisakkat tunisinnaasagut killilersorneqa­leraangata imaluunniit tunitsiviup sulisussaaleqinini pissutigalugu tuni­sisinnaajunnaaraangatta allanik aningaasarsiorfissaaruttarpugut, puisit amii tunisaaneq ajormata. Taama nalaataqaraangatta puisit isiginnaa­gin­nalersarpagut. Tamanna attanneqarsinnaanngilaq, ilaannimi ullorparu­jussuarni tunisisinnaaneq ajoratta.

 

Isumaqarpunga sumiiffippassuarni puisit amiinik tunisisarnissaq piaarner­paamik aaqqiivigineqartariaqartoq. Nunatsinnimi suli ilaqutareeqarpoq puisit amiinik inuuniuteqartunik. Avinngarusimasuni piniartunut tamanna kipiluttunartorujussuuvoq. Puisit amiinut tunngasunik sammisaqarlutillu suliaqartut, soorlu Great Greenland aamma KNAPK, kajumissaarusuppakka ataatsimiitsitaliamik piaartumik pilersitseqqullugit, puisit amiinik tuni­sassianillu puisinit pisut attanneqarsinnaasumik tunitsiveqartitsisarnissaq anguniarneqassalluni.

 

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinera tatigilluinnarpara.

 

Aalisarneq pillugu inatsisissamut suliniutissanullu tassunga atasunut allanut aalisarnerup ineriartornissamut periarfissaanut pitsaasumik tapersiisin­naasunik inuiaqatigiillu aalisarnermik pisuussutinillu annertunerpaamik iluaquteqarnissaannut qulakkeerinneqataasinnaasunik inassuteqaateqarto­qas­salluni suliaqarpoq.

 

Ataatsimiititaliarsuaq suliani pillugu isumaliutissiissummik 2021-imi tunniussissaaq, tamannalu isumalluarfigisorujussuuara.

 

Qamannga pisumik ullorsiorluarnissinni pilluaqquassi.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq

 

Jens Immanuelsen.