Dansk
 Nutaarsiassat  

IA KUJALLERMIIT ALLAKKANUT AMMASUNUT AKISSUT 

 

Allattoq: Jørgen Wæver Johansen, Borgmester, Kommune Kujalleq

Uani atuaruk

TUSAGASSIUUTINUT : IA-miit Inatsisartuni Ilaasortaq Aqqaluaq B. Egede tusagassiuutitigut inuiaqatigiinnut oqarluartaarniutitut partiinik inunnillu ataasiakkaanik toqqartaaraluni URAN pillugu oqallinneq toriitsumik qoqassisaariitigaluni sammivilersorniarsaraa

 

Uani atuaruk

 

 

Statsministeriusimasoq ataqqinartoq inuppalaartorlu Anker Jørgensen toqukkut qimaguppoq.


Siumumi ikinngutigilluakkatta qimappaatigut.
Kim Kielsen, Siulittaasoq, Siumut

Uani atuaruk

AWG-imi Tuluit oqaasii pingaarnertut – Torrak!

Suinni Fleischer Johansen aamma Steve Olsvig Sandgreen

Uani atuaruk

Ukiortaami oqalugiaat 2016

 

Kim Kielsen, Naalakkersuisut Siulittaasuat

Ukiortaami oqalugiaat tamaat atuaruk


 

Ukiortaaq 2016 - Siumup Inatsisartuni gruppiata oqaaseqaataa

Uani atuaruk






Siumup juullimut ukiortaassamullu pilluaqqussutaa uani atuaruk


 

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummi nutaami ineriartornermut pisinnaatitaaffeqarnissaq aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaat ilungersuuteqartoq



Nunarsuarmioqatigiit FN-ip silap pissusaa pillugu isumaqatiginninniarnerinik siulersuisoq Frankrigimi Nunanut allanut Ministeri Laurent Fabius pingasunngormat nal. 15 silap pissusaa pillugu isumasaqatigiissummut nutaamut allaqqitassiamik tamakkiisumik saqqummiussaqarpoq. Manna tikillugu oqaasertaasimasunik, ulluni kingullerni isumaqatiginninniarnernik, kiisalu suleqatigiissitaliani isumaqatiginninniarnernik siulersuisimasunit ministerinit ilanngussuinernik allaqqitassiaq tunngaveqarpoq.

Nalunaarut tamaat atuaruk


 

 
 Tusagassiutinut nalunaarutit  

Siumup politikkia erseqqaarittuaannarnikuuvoq

- 21.03.2016: Jens-Erik Kirkegaard, politikkikkut oqaaseqartartoq, Siumut.

Aleqa Hammond illoqarfinni tallimani ataatsimiitsitsilerpoq
17.03.2016: Siumup Folketingimut ilaasortaatitaa Aleqa Hammond, Qeqqata Kommuniani Qaasuitsullu Kommuniani innuttaasunut ataatsimiitsitsilerpoq

Aleqa Hammond Issittoq pillugu isumalioqatigiissitami ilaasortanngorpoq
17.02.2016: Siumut Folketingemi

Naligiimmik siunissaqarneq

- 16.02.2016, Hermann Berthelsen, borgmesteri, Qeqqata Kommunia, Ole Dorph, borgmesteri, Qaasuitsup Kommunia, Jørgen Wæver Johansen, borgmesteri, Kommune Kujalleq

SIS-imi piareersarneq ingerlanneqarpoq.

- 15.02.2016, Konrad Boye: Siulittaasoq / Formand | Nuna tamakkerlugu Siumup Inuusuttunut Suleqatigiiffia

Sermitsiamut allakkat ammasut
- 12.02.2016, Nikolaj Jeremiassen: ”Aalisarnermut ataatsimiititaliaq akitsuummut akerliusoq”

Naalakkersuisoqatigiit akornanni suleqatigiinneq pitsaasumik ingerlavoq
- 12.02-2016, Suka K. Frederiksen, inuussutissarsiorneq pillugu oqaaseqartartoq

Amernik aserorterineq akuerineqarsinnaanngilaq
- 26.01-2016, Suka K. Frederiksen, inuussutissarsiorneq pillugu oqaaseqartartoq

 
 §37 Naapertorlugu apeqqutit  

Ineqarnermut akiliutit pillugit apeqqutit
- 11.09.2014, Anders Olsen, Inatsisartoq

Nakkutilliisoq ataaseq naammaginarpa?
- 26.08.2014, Saxtorph Didriksen, Inatsisartoq

Peqqinnissaqarfik pillugu apeqqutit
- 15.08.2014, Evelyn Frederiksen, Inatsisartoq

UKA 2013 imm. 124 pillugu apeqqutit
- 14.08.2014, Lars Mathæussen, Inatsisartoq

Unioqqutitsineq akueriinnarneqarpa?
- 13.08.2014, Saxtorph Didriksen, Inatsisartoq

Akitsuinermi malitassat malinneqarpat?
- 13.08.2014, Evelyn Frederiksen, Inatsisartoq

Naligiissaarineq allanngortissava?
- 11.08.2014, Ruth Heilmann, Inatsisartoq

Takornariaqarneq kiap nakkutigaa?
- 05.08.2014, Evelyn Frederiksen, Inatsisartoq

Mellembølge qaqugu atuleqqissava?
- 04.08.2014, Ruth Heilmann, Inatsisartoq

Immap kissassusaa uuttorneqartalissava?
- 30.07.2014, Saxtorph Didriksen, Inatsisartoq


§37 Apeqqutit - Toqqorsivik

 
    

Siumup sinerissami immikkoortortaqarfii
kommuneqarfinnilu

ataatsimut siulersuisut:

Siumut Maniitsoq

Siumut Nuuk

Siumut Kangersuatsiaq

Siumut Qeqertarsuaq

Siumut Qasigiannguit

Siumut Sisimiut

Siumut Nuussuaq

Siumut Itilleq

Siumut Niaqornaarsuk

Siumut Ittoqqortoormiit

Siumut Kullorsuaq

Siumut Ikerasaarsuk

Siumut Tasiusaq, Upernavik

Siumut Saattut

Siumut Iginniarfik

Siumut Ikerasak

Siumut Ilulissat

Siumut Paamiut

Qaasuitsup Kommuniani ataatsimut siulersuisut

Siumut Attu

Siumut Qaqortoq

Siumup Inuusuttunut Suleqatigiiffia

Kommune Kujallermi ataatsimut siulersuisut

Siumut Nanortalik

Siumut Alluitsup Paa

Siumut Qeqertarsuatsiaat

Siumut Kapisillit

Siumut Aasiaat

Siumut Saqqaq

Siumut Narsaq

Siumut Uummannaq

Siumut Ukkusissat

Siumut Nuugaatsiaq

Siumut Aappilattoq, Upernavik

Siumut Upernavik

Siumut Kangaatsiaq

Qeqqata Kommuniani ataatsimut siulersuisut

 


"Kalaallit Nunaanni aatsitassat qaqutigoortut uran-itallit aatsitassanit allaniit ulorianarnerunngillat", taama ujaqqeritooq (statsgeolog) Leif Thorning oqarpoq

 


”No seal, no deal”

 

Naalakkersuisuni siulittaasoq: Bruxelles-imi sorsussaagut:

 - ”puiseqanngippat, isumaqatigiissuteqarsinnaanngilagut”,

Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen

taamatut nipilimmik oqaaseqarpoq.

 

Kalaallit Nunaat puisinniarnermik tunngaveqanngitsoq Kalaallit Nunaajunngilaq. Taamaammat pingaartuuvoq EU-p paasissagaa, puisinniarnerput piniartutullu piorsarsimassuserput ataqatigiilluinnarmata assullu uagutsinnut pingaaruteqarlutik. Puisinniarsinnaanerput illersorumallugu qanorluunniit iliussaagut. Allaallumi EU-mut oqaatigerusuppara: ”Akuerisariaqarparsi aammalu paasisariaqarlugu, puisinniarnerput ima pingaaruteqartigimmat allaat kalaallit kulturiata pingaarnerpaartaatut taaneqarsinnaalluni, aamma – ilissi puisit amiinik nioqquteqqarsinnaatitaanerput illersorlugu qularnaveeqqusissavarsi.” Kim Kielsen oqarpoq. Kim Kielsenimut aamma pingaaruteqartoq unaavoq, EU-p akuerissagaa Kalaallit Nunaanni puisinniarneq piujuaannartitsinikkut ingerlanneqarmat aammalu puisinniarneq uumasunik naalliutsitsinerunngimmat.

 

Kim Kielsen Kopenhagen Fur-imut pulaarsimavoq Qallunaat Nunaanni nunanilu allani puisit amiinik tunisineq qanoq ingerlanersoq paasiniarlugu. Kim Kielsen Qallunaat Nunaanniippoq EU-mi siunnersuut sorsunniarlugu ilassarsioriartorluni, siunnersuummi Europami puisit amiinik tuniniaanerup suli ajornarnerulersinniarlugu iliuuseqartoqarnialermat. EU-mi siunnersuut siorna pinngorsimavoq WTO-p aalajangiineratigut, EU-p puisit amiinik tuniniaanermi akornusersuiniarluni inatsisiliornialermat.

 

Siunnersuut iluatsilluni aalajangiisoqassappat, taava Nunatsinni piniartuusunut allaat ingasattajaartumik kinguneqarnissaa takorloorneqareersinnaavoq. Ilaqutariit avinngarussimasuni najugaqartut eqqugaanerpaassapput, taakkuummaata piniarnermik aalisarnermillu inuussuteqartut, oqarpoq.

EU-p puisit amiinik Europa-mi nioqquteqartarunnaarnissamik peqqusinera oqaluuseringaangamiuk isertugaqarnani oqaatsinik ersarissunik atuilluni akerliliisarpoq.

 

Pisoq nuanniitsuuvoq. Aallaqqaammut inerteqqusiormata ”Inuit ilanngunneqannginnissaat” oqaatigeriarlugu, massakkullu suli ingasannerusumik inerteqqutigineqalerput. EU-mi sumilluunniit ilisimaneqanngilaq aalajangiinermi taamaattumi qanoq sunniuteqassanersoq. Kalaallit ilaqutariippassuit ataatsikkut eqqugaasussanngorput, inuussutissarsiutaammi toqqaannartumik eqqugaalerpoq, Kim Kielsen oqarpoq.

 

Puisinniarneq inuussutissarsiutaalluinnarpoq

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorlutik sulisinnaasut imatut inuttut isertitatigut atugaqarput, ukiumut 150.000 kr.-niik allaat minnerulluni. Isertitat annertunersaa puisinniarnermiit pisarpoq.

 

Ilaqutariinnguit pineqartut isertitassaminnik arsaarneqassappata, taava imatut sunniuteqarataannaavoq, akiligassanut pingaarutilinnut soorlu imermut, kiassarnermut ilaqutariittullu allatigut aningaasartuutinut akiliisinnaajunnaartussaapput. Taamaammat eqqasuutini Europa-kommisionip siulittaasuanut, Jean-Calude Juncker-imut saqqummiuppavut aammalu unammillernermut kommisærimut Margrethe Vestagerimut saqqummiullugit, oqarpoq.

 

Kalaallit Nunaat EU-lu ungaseqaat, aammalu inuiattut isigaluta amerlavallaarnata. Taamaammat inuttut pisinnaatitaaffivut illersorumallugit Bruxelles-imut qanillisartariaqarpugut, oqarpoq.

 

Kim Kielsen nammineq piniartuuvoq. Arfineq-marlunnik ukioqarluni puisimik perngarpoq, ukiullu kingulliit 10 piniartutut aalisartutullu inuussuteqarsimavoq.Puiseq kingulleq pisani ukiarmi pisarivaa. Taamanili naalakkersuinikkut suliai annertungaarmata allamut piffisaarulluni, ilaquttani neqimik nutaannguamilluunniit pissaqartikkunnarpai.

 

 Assiliisoq: J.Poulsen, 2009

 


 

  Ujaruk